Kuinka minusta tuli vaikuttaja -podcast
Jakso: Energiatalous ja tulevaisuuden energiamuodot | projektinjohtaja Esa Merivalli, Porin energianeuvonta
Tuottaja: Porin kaupunginkirjasto
Juontajat: Marko Kankaanpää ja Jarkko kivi

[vauhdikasta musiikkia, vaimenee taustalle]

Marko Kankaanpää: Tervetuloa seuraamaan Porin kaupunginkirjaston Kuinka minusta tuli vaikuttaja -podcastia. Podcastissa haastatellaan Satakunnan alueella toimivia tai Satakunnan seudulta kotoisin olevia vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilta. Tänään haastattelijoina toimivat Marko Kankaanpää ja Jarkko Kivi. Ja tänään meillä on keskustelunaiheena hieman ympäristöaiheita ja energiatalous. Ja olemme saaneet vieraaksemme Porin kaupungin elinvoima- ja ympäristöalan projektipäällikön Esa Merivallin. [musiikki vaimenee] Lämpimästi tervetuloa, Esa.

Esa Merivalli: Kiitoksia. Ja mukava olla täällä.

Marko: Mukava, että vastasit kutsuumme [naurahtaa]. Porin kaupungilla on tällainen Energianeuvonta Satakunnassa -hanke ja toimit siinä siis projektipäällikkönä. Esittelisitkö vähän sitä toimintaa ja ennen kaikkea itsesi?

Esa: Joo. No jos ensin vähän itsestäni, että mä olen ollut ihan siis lähtöisin täältä Porista. Ja opiskellut pääkaupunkiseudulla ja ollut siellä töissä energiayhtiöissä ja erityyppisissä näissä energiapuolen tehtävissä. Ja sitten aikanaan tänne Poriin palailtiin siinä 2000. Eli nyt olen sitten yli 20 vuotta ollut näissä erityyppisissä energia- ja ympäristöpuolen projekteissa. Ja Porin kaupungin näissä projekteissa nyt semmoinen, olisiko siitä 6, 7 vuotta, kun olen näitä projekteja sitten Porin kaupungilla toteuttanut. Ja tässä on tietysti se, että Energianeuvonta Satakunnassa kertookin, että oikeastaan kysymys on koko maakunnan, eli Porin kaupunki hallinnoi sitä, mutta sitä toteutetaan koko maakunnassa, ei pelkästään Porin kaupungin alueella. Ja se on semmoinen, mitä rahoittaa Energiavirasto eli siinä on valtionrahoitusta. Sehän ei tietenkään riitä siihen, niihin palkkoihin, vaan siinä on semmoinen vähän vaihteleva, välillä on tullut jotakin lisärahoituksiakin. Mutta jotta me pystytään toteuttamaan sitä, niin sitten meillä on yleensä ollut toinen maakunnallinen hanke, joka sitten tukee sitä kokonaisuutta. Ja meillä on myös Satakunnan energianeuvonnan lisäksi Ilmastoviisas kunta ja pk-yritys -hanke. Eli tavallaan kun tämä energianeuvonta keskittyy kuntalaisten ja kaupunkilaisten neuvontaan, niin sitten vastaavasti tämä toinen hanke tukee sitten taas kuntien näitä energiatehokkuus- ja ilmastotöitä kuin myös sitten pk-yrityssektoria. Suurteollisuus on tietysti tärkeä, mutta suurteollisuus tekee tosi paljon ja siellä on jo tietysti muutenkin, ja pitääkin tehdä. Mutta heillä on sitten lainsäädännölliset vaatimukset, mitkä edellyttää sitä.

Marko: Joo tämä hanke, jos olen taustatyöni tehnyt oikein, niin tämä hanke on ollut käynnissä vuodesta 2019. Päättyy tänä vuonna. Ja sitten on sopimus myös vuosista 2024 ja 2025.

Esa: Kyllä, olet ihan oikeassa. Itse asiassa vielä sen verran, olet tehnyt ihan oikein, että tämä nykyinen hanke on näin. Mutta energianeuvontaa meillä Satakunnassa on varmaan annettu sieltä vuodesta 2009. Eli siinä on aika pitkä prosessi. Ja sitä on tehty tämmöisillä alueellisilla hankkeilla aikaisemmin. Ja nyt on tullut sitten tämmöinen tietyntyyppinen vähän vakituisempi rahoitus osaan siihen työhön.

Marko: Onko tällaisella hankkeella ollut vaikutusta sitten ihmisten kiinnostukseen energianeuvonnan suhteen?

Esa: No joo. Sanotaan nyt näin, että niin kuin kaikki tiedämme, niin se energian ja erityisesti sähkön hinnan nousu, niin kyllä [pieni naurahdus], kyllä ihmiset ovat löytäneet. Varsinkin viime talvena oli hurjasti yhteydenottoja ihan suoraan. Mehän sitä neuvontaa tehdään puhelimella, sähköpostilla, ihan livekeskusteluna. Riippuen vähän, että voidaan joissakin tilanteissa käydä jopa, tai käydään paikan päälläkin, jos on semmoinen erikoisempi tapaus, ettei pystytä esimerkiksi näillä muilla välineillä neuvomaan. Niin halutaan auttaa ihmisiä. Ja sitten aika iso tekijä tai semmoinen menettely, mitä me tehdään on nämä vähän niin kuin erityyppiset tapahtumat ja tilaisuudet, jolla sitten tavoitetaan vähän enemmän ihmisiä. Ja siellä sitten tietysti tuodaan erityisesti niitä muitakin asiantuntijoita siihen kertomaan sitten ihmisille. Ja ihmiset pystyvät myös sitten tekemään kysymyksiä niistä omista haasteista, niistä omista tarpeista, mitä heillä sitten on.

Marko: No minkälaisia kysymyksiä ihmisillä sitten on? Ja toisaalta, kun viittasit tuossa hieman erikoisempiin kysymyksenaiheisiin, joissa harjoitetaan paikan päällä tapahtuvaa energianeuvontaa, niin minkälaiset energiatalouteen ja energia-asioihin liittyvät asiat ihmisiä kiinnostaa?

Esa: No tietysti viime talvena oli tämä sähkön hinnan hurja nousu. Ja päättyvät määräaikaiset tai sitten voimakkaasti nousevat toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimukset. Niin tietysti sitä kysyttiin, että mihin nyt pitäisi vaihtaa. No [pieni naurahdus] meillä ei tietenkään ihan sitä kristallipalloa siinä ollut. Mutta yleensä sitten aina vähän tapauskohtaisesti, että minkä tyyppinen se kulutusrakenne ja minkälaiset lämmitysjärjestelmät, talouden koko, asunnon/talon koko, niin kaikki nämä tietysti sitä sitten määrittää. Eli viime talvena oli se sähkön hinnan nousu. Ja sitten on, ehkä mikä on ollut paljon aikaisemminkin, niin siellä on kiinnostus aurinkosähköjärjestelmiin. Mistä, mikä, kuka, ketä on luotettava, mitä pitäisi huomioida. Mehän ei tietenkään niitä aurinkosähköjärjestelmiä suunnitella, vaan sitten neuvotaan. Ja myöskin sitten vinkataan siinä, että jos ovikelloa soitetaan ja tehdään, että nyt on ennennäkemätön tarjous ja nimet paperiin ja heti saadaan tässä, nyt on ihan huippu ja tuottokin on 200 prosenttia vähintään, ja hyötysuhde ja kaikki muut on huipussaan, niin ei kannata. Koska aina kannattaa miettiä ja aina kannattaa pyytää tarjous parilta muultakin toimijalta, jotta saa sen tiedon. Ja sitten on tietysti näitä lämmitysjärjestelmän muutoksia. Nythän on ollut siitä öljylämmityksestä irti -kampanjaa, niin siihen liittyvää, että mitä tilalle, mitä mahdollisuuksia on. Niin nämä on ne, mitä sinne kuluttajan suuntaan. Ja joskus on sitten semmoisia, että on esimerkiksi ollut aivan asunnon kokoon nähden poikkeuksellisen iso sähkönkulutus, niin sitten ollaan esimerkiksi käyty, esimerkkinä semmoinen, että käyty paikan päällä ja katsottu heidän kanssa yhdessä, että mitä kaikkia laitteita siellä loppujen lopuksi onkaan päällä koko sen päivän aikana. Että usein sieltä löytyy kyllä valitettavasti se selitys myös siitä kulutuskäyttäytymisestä. Tämä on siis vähän aikaisemmin, nyt ihmiset taas on selkeästi valveutuneempia olleet näistä sähkönkäytöistä, että myös laitteita sammutetaan eikä kaikkia jätetä päälle koko päiväksi.

Jarkko: No tuohon voisin vielä kysyä tarkennuksena, että kun ihmisiä varmasti nämä aiheet kiinnostaa, niin mitkä on semmoisia tyypillisiä yllätyssähkölaskun tuottajia?

Esa: Siellä on ollut esimerkiksi vanhempaa televisiokantaa, tämmöisiä plasmatelevisioita, muuta, mitkä kuluttaa esimerkiksi nykyisiin led-televisioihin nähden huomattavasti enemmän. Ja sitten on itse asiassa nämä tietotekniset laitteet. Siellä on niitä pelikoneita päällä koko päivän. Ja kun se ei ole mikään tämmöinen läppäri, mikä meilläkin [pieni naurahdus] tässä pöydän äärellä on, vaan se on ihan tämmöinen kunnon tietokone. Niin niiden kulutukset sitten loppujen lopuksi kertautuu, kun siinä se tuntimäärä on tosi iso. Niin ne on niitä semmoisia yllätyksiä. Sitten on tietysti näitä sähkösaunan kulutuksia. Useimmiten saatetaan sitä sähkösaunan hintavaikutusta ehkä yliarvioidakin, mutta ennen kaikkea siinä on sitten, että onko saunomiskulttuuri semmoinen vanhan kansan kerran kaksi viikossa vai onko se joka päivä. Niin näissä tietysti tulee niitä. Että ehkä nämä kodin tietotekniset laitteet, sanotaan se viihde-elektroniikka oikeastaan ehkä kokonaisuutena, niin se on semmoinen, mikä saattaa yllättää, niiden kulutukset.

Marko: Millä tapaa sitten, menemättä sen tarkemmin maailmanpolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen, mutta ihmisillähän on kuitenkin varmaan ollut, tai heille on herännyt kysymyksiä siitä, että jos energian hinta nousee. Niin millä tapaa tämä on sitten tässä teidän energianeuvonnassa näkynyt? Minkälaisia asioita ihmiset kyselevät tästä? Tai haen kysymykselläni sitä, että miten se sähköyhtiöiden suhdanteet ja pörssin tilanne ja maailmanpoliittinen tilanne näkyy ihmisten arkipäivän elämässä energiankäytön suhteen?

Esa: Niin, no joo. Oikeastaan ehkä, jos tuota kysymystä lähtee avaamaan, niin varmaan ensimmäinen on se, että kolme vuotta sitten suurin piirtein, niin sähkön pörssihintaa seurasi ainoastaan energiayhtiöiden [pieni naurahdus] edustajat ja asiasta kiinnostuneet tahot. Tänä päivänä sähkön pörssihintaa seuraa tosi monet ihmiset. Ja tekevät esimerkiksi niitä omia kulutusratkaisujaan nimenomaan siihen pörssisähköön suhteutettuna. Ja jopa siis, nyt se on vähän välillä, nyt kun tämä tietysti pörssisähkön hinta on ollut rauhallisempi, niin sitten se mielenkiinto ehkä on vähän rauhoittunut. Mutta kyllä taas sitten, kun nämä muutamat piikit, mitä tässä tuli, niin kyllä ne selkeästi aktivoivat taas ihmisiä. Ennen kaikkea siellä on oikeastaan niitä, että miten esimerkiksi, mitä pitäisi vielä, ja mistä voisi vielä mahdollisesti säästää. Onhan siellä tämmöisiäkin meillä ollut, esimerkkinä, niin ehkä siinä oli osittain pilke silmäkulmassa silloin viime talvena, mutta vähän ehkä surullinenkin todellisuus oli sillain, että oli tämmöinen yksinäinen henkilö, puoliso oli jo menehtynyt, eläkkeellä oleva ja asui isossa sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Ja hän mietti sitä, että kun sähkölaskut tulee nyt niin koviksi, että mitä hän tekee. Sitten hän mietti, niin ja sitten kosteissa tiloissa täytyy kuitenkin pitää se lämmitys päällä, että jos hän siirtyy nukkumaan sinne saunaan. No se oli tietysti jopa vähän oikeastaan surullista, vaikka tavallaan ehkä siinä tilanteessa vähän sanottu pilke silmäkulmassa. Mutta tämä tarkoittaa vaan sitä, että silloin ihmisillä, ja mikä on tilanne nyt tulevana talvena, eihän me sitä... Tällä hetkellä näyttää futuurit ja muut, että sähkön hinta ei välttämättä kohoa ehkä. Mutta kyllä se hetkellisesti voi kohota tosi korkeaksi. Eli niitä sähkönsäästövinkkejä oikeastaan. Ja sitten siellä on myös niitä sähkölämmitykseen liittyviä, että löytyykö jotakin muita. Usein siellä sitten tietysti tulee nämä ilmalämpöpumput ja vesi-ilmalämpöpumput eli tuo lämpöpumpputekniikka, mikä sitten tietysti, vaikka sekin käyttää sitä sähköä, mutta se käyttää sitä tosi hyvällä hyötysuhteella.

Marko: No miten sitten, jos ymmärsin oikein, niin tässä puhuttiin, riippuen tietysti asumismuodosta, niin puhuttiin yksittäisestä kuluttajasta. Mutta miten sitten erilaiset kunnalliset toimielimet? Mekin olemme täällä kirjastotilassa. Ja kunnilla, kaupungeilla on merkittävä määrä kaikenlaisia lämmitettäviä ja valaistavia tiloja. Niin minkälaisia asioita sitten kunnilla ja kaupungeilla voisi olla tehtävissä energiansäästön suhteen?

Esa: No joo. Tätä on tietysti, siellä on aika paljon, kuntien ja kaupunkien tämä tekninen puoli, niin he tietysti ovat tehneet ja tekevät. Siellä on esimerkiksi viime talvena, ja nytkin sitä on käyty, esimerkiksi näitä eri lämmitysjärjestelmien ohjauksia läpi ilmanvaihdon suhteen niin, että ne käyntiajat ovat järkeviä. Ei kuitenkaan niin, että sammutetaan se ilmanvaihto sinne yöksi tai jotain muuta ja tehdään jotain toista ongelmaa sitten siinä tilanteessa. Että siellä on niitä käyntiaikojen muutoksia. Öljylämmityksestä pyritään eroon. Sähkölämmitysten osalta ainakin osa kunnista on ottanut tämmöisiä, testannut tämmöisiä älykkäitä ohjausjärjestelmiä, mitä markkinoilta jo löytyy. Sitten siellä on tietysti sitten kunnan ja kaupunkien osalta, että siellä on tietysti sitten nämä usein kaupungin tai kunnan omistamat energiayhtiöt, niin tietysti heidän, no vaikka kaupunki olisi omistaja siinä, niin tietysti se omistajaohjaus ei välttämättä mene ihan, eikä ehkä pidäkään mennä niihin polttoaineratkaisuihin. Mutta kyllä sielläkin on menty sitten, että meillä on ympäristöystävällisempiä, vaikka kaukolämmön osalta Porissakin, niin aletaan olemaan uusiutuvassa energiassa siellä lähellä 90 prosenttia. Muistaakseni yli 80 prosenttia jo tällä hetkellä on uusiutuvalla tuotettua kaukolämpöä. Eli tavallaan sitten tietysti kaupungin ja kuntien kohteet, niin että ne olisi sitten ehkä siinä kaukolämmön piirissä tai sitten sen aluelämmön piirissä. Maakunnasta löytyy sitten tämmöisiä, että siellä on tämmöisiä lämpöyrittäjäratkaisuja. Eli tavallaan ulkoistetaankin se sitten se lämmöntuotanto, että se saadaan uusiutuvalla jollekin yrittäjälle ja ostetaan se lämpö siinä. Erityisesti vaikka öljylämmityksestä luopumisen edistämiseksi. Mutta ehkä sinä ne tärkeimmät ja nopeimmat toimenpiteet. Ja mitä nyt edelleenkin on, niin on nämä erityyppiset ohjaukset ja lämmitykset. Ja siis nyt lämmityksistä puhuin. Mutta myöskin valaistuksen ohjaukset, ettei myöskään turhaan palaisi sitten valot liian pitkään. Ja tietysti sitten, mikä on aina vähän semmoinen pidempi prosessi, on, että silloin kun uudistetaan tai saneerataan, tai vaikka näitä vanhoja valaisimia palaa, niin sitten siihen vaihdetaan led-valaisimet, jotka sitten säästää sitä sähköä merkittävästi jatkossa. Ja takaisinmaksuajat niille investoinneille sitten on yllättävänkin, tai tosi lyhyitä.

Marko: Minkälaiselta se tulevaisuus sitten uusiutuvien luonnonvarojen, lähinnä juuri tuuli- ja aurinkovoiman suhteen, näyttää? Että onko näillä keinoin tuotetun energian määrä, niin mikä se historia on, että onko se kasvamaan päin niin sanotusti, jotta päästäisiin siihen tilanteeseen, että öljylämmitystä päästäisiin vähentämään?

Esa: Joo, no varmasti siis. Sehän on, öljylämmityksestä luopuminen on yleistynyt. Tai myös tietysti tämmöinen poliittinen ja kansallinenkin tahtotila. Ja minun mielestäni [pieni naurahdus] myös tietysti tosi järkevä toimenpide. Uusiutuvien osalta sitten, jos nyt puhutaan siitä tuulesta ja auringosta, niin niissähän on, nehän on tosi hyviä. Pelkästään niiden varassa emme pärjää. Koska me tiedetään tietysti, että silloin jos tuulee, niin sitten me saadaan hyvin siitä tuulisähköä. Ja jos paistaa aurinko, niin saadaan siitä aurinkoa. Sinänsä nämä täydentävät vähän toisiaan, että kesällä tuulee keskimääräisesti vähemmän kuin talvella. Eli tuulivoimaloissa ei sitten taas se pakkanen ja tämmöiset, niin ne olosuhteet, ne ei vaikuta siihen. Ja talvella tuulee selkeästi enemmän. Ja kesällä tietysti paistaa aurinko. Eli siinä mielessä ne sitä kokonaisuutta. Mutta kyllä me tarvitaan siihen tietysti sitä säätövoimaa, että millä tavalla sitä sitten saadaan, meille kuluttajille sitten riittävän laadukasta, ja varmasti toimitettua sitä sähköä. Mutta nuohan tuo tosi mielenkiintoisen ja hyvän lisän. Ja näen, että, no nythän me ollaan tietysti kaikki luettu siitä, että niitähän investoidaan ja investoreja on paljon. Tuulivoiman ja aurinkoenergian erityisesti tämmöinen teollisen mittakaavan toiminta, niin sehän, tuulivoimassahan se on suurin piirtein [pieni naurahdus] räjähtänyt. Että enemmänkin on oikeastaan kysymys siitä, että tällä hetkellä esimerkiksi Suomen Fingridin, Suomen Kantaverkko Oy:n verkot ei välttämättä kaikkiin paikkoihin kestä, että niitä täytyy vahvistaa niitä verkkoja, jotta voidaan sinne liittää. Tämä on erityisesti tässä länsirannikolla, missä on paljon näitä hankkeita. Ja nämä isoimmat hankkeet, niin ne joutuvat nyt odottamaan, jotta pystyvät sitten sen tuottamansa sähkön siirtämään sinne verkkoon. Aurinkoenergian osalta, niin aurinko on tietysti siinä mielessä mielenkiintoinen, että se antaa mahdollisuudet siihen todelliseen hajautettuun energiantuotantoon. Että ainakin pääosin omakotitalon asukkaat voivat sillä tuottaa kuitenkin sen kesäaikaisen sähkönkulutuksensa, suurin piirtein. No tietysti ei se yöaikana, mutta kuitenkin leikata merkittävästi sitä omaa sähkölaskuaan sillä tavalla. Ja siihen nyt omakotitalokokoluokassakin, niin se takaisinmaksuaika alkaa olemaan kuitenkin jollakin tavalla hyväksyttävä. Ehkä ollaan siinä 10 vuodessa, 12 vuodessa. Tuntuu pitkältä, mutta sen jälkeen järjestelmäthän toimii 25 vuotta, 30 vuotta. Tuossa esimerkiksi Varsinais-Suomessa yksi urakoitsija testasi tämmöisen vanhan aurinkopaneelin, mikä oli silloin, kun aurinkopaneeleita tuli siinä 70-luvun vaihteessa nämä ensimmäiset. Se oli ollut tämmöisenä mökkiratkaisuna. Ja näytti tosi haalistuneelta, kuluneelta. Ja että mikäs sen, kun se on tietysti luvattu se tietty sähköntuotto, että mikä se tilanne oli. Niin se siitä luvatusta edelleen 80 prosenttia tuotti. Ja se oli siis 70-luvun [pieni naurahdus]. Että ne on tosi pitkäikäisiä. Enemmän siellä tulee ehkä se invertteri, mikä sitten muuntaa sen aurinkopaneeleista tulevan sähkön sitten tänne meidän omaan sähköverkkoon ja kiinteistön sähköverkkoon sopivaksi, niin sen varmaan siinä joutuu uusimaan. Mutta paneelit kestää tosi pitkään siellä katolla.

Jarkko: No jos asetetaan vähän ennustajan viittaa harteille, niin minkä näkisit, että olisi semmoinen tulevaisuuden energiamuoto? Onko niistä, jotka nyt on olemassa, niin mahdollisuus kehittää riittävän tehokkaita ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin vai tarvitaanko jotain uutta tai jotain muuta?

Esa: Joo, siinä on, jotta näitä pystyisi näitä molempia, sanotaan tuulta ja aurinkoa, hyödyntämään vielä paremmin, niin me tarvitaan tietysti ehkä uusia innovaatioita sinne akkuteknologiaan. Meillähän on siis, kyllähän tietysti on litiumakkuja ja muuta. Mutta sitten ollaan, tässä on ehkä haasteena se, että siellä on näitä tämmöisiä kriittisiä luonnon [pieni naurahdus] mineraaleja, mitä tarvitaan ja minkä hinta saattaa sitten olla aika kova. Että sieltä ehkä voisi löytyä jotakin toivottavasti ja varmasti löytyykin. Voi olla, että se tulee sähköautojen kehittymisen myötä, se akkuteknologia kehittyy. Mutta se, että esimerkiksi omakotitalon osalta, niin kesällä tuotettaisiin sähköä ja varastoitaisiin akkuihin ja kulutetaan talven aikana, niin semmoinen visio kyllä vielä... Sitten täytyy pistää vielä vahvempi ennustajan viitta [pieni naurahdus] kyllä hartioille, että jos näkee sellaisen. Onko se sitten niin, että sitä voidaan jotenkin ehkä jakaa. Onhan ollut esimerkiksi Itävallassa tämmöinen menettely, tämä ehkä johtui siitä, että haluttiin sitä aurinkoenergiaa, saada sen käyttöä kasvamaan. Niin oli sillä tavalla, että se ylimääräinen energia, minkä sä tuotit sähköverkkoon, niin sä sait sen sitten ostaa ikään kuin takaisin itsellesi sitten talven aikana. Mutta tämähän toimii tietysti pienessä mittakaavassa, kun se ei siellä sähköverkon ja sähköntuotannossa kauheasti vaikuta. Mutta isossa mittakaavassa, niin johonkinhan se täytyisi sitten varastoida. Ja ei me, että se ei ehkä toimi niin. Mutta akkuteknologiaa ainakin sillain vuorokausitasolla, että se olisi järkevän hintaista. Nythän, meillähän on aurinkosähköön niitä akkuvarastoja olemassa, mutta nehän maksaa vähintään saman verran ellei enemmän, mitä se itse koko aurinkosähköjärjestelmä. Ja sillä sä pääset vielä sitten, että siltikään sä et ehkä saa sitä koko yöaikaista sähköäsi käytettyä. Ja sitten tietysti, sähköautojahan on markkinoitu myös, että siinähän on oivallinen sähkövarasto. Se on tietysti mielenkiintoinen, että jos päivällä lataat sitä sähköautoa ja yöllä purat sitä sitten siihen kiinteistöön, niin missäs vaiheessa sitä autoa sitten itse käytät [pieni naurahdus]. Että sinänsä ehkä filosofisena ajatuksena ihan mukava, mutta enpä tiedä, että toimiikohan se ihan käytännössä. Mutta jos mennään isoon kuvaan, siihen mitä kysyit, niin nythän on väläytelty näitä pienydinvoimaloita, mitä mahdollisesti voisi olla tulossa. Ja tehdään kuntatasollakin ja kaupunkitasollakin erityyppisiä selvityksiä, että mihin niitä sijoitettaisiin. Mutta siinä on tietysti vähän vielä pientä ehkä semmoista kehitysloikkaa tulossa. Mutta tämä on varmaan semmoinen, mihin nyt tällä hetkellä uskotaan. Myöskin sitten, jos meillä on paljon sitä ylimääräistä tuulisähköä ja aurinkosähköä, niin myöskin se vetytalous on semmoinen, mistä nyt on puhuttu. Eli sitten voitaisiin sillä ylimääräisellä sähköllä sitten tuottaa vetyä, joka sitten taas toimisi tavallaan varastona ja mitä voitaisiin sitten taas käyttää energianlähteenä.

Jarkko: Muistanko väärin, että eikös Olkiluodossa tainnut olla tämmöinen, ainakin kokeilumallisesti vetyvoimala, jossa tuotettaisiin ainakin osa siitä tuuli- ja aurinkoenergialla?

Esa: Joo, niitä on erilaisia. Nyt en itse tuota muista, voit olla hyvinkin oikeassa. Niitä on ollut näitä erityyppisiä kokeiluita. Ja nyt sitten oikeastaan ehkä odotetaan, ja osa näistä esimerkiksi tuuli-investoreista, ketkä niitä suunnittelee, niin miettivät juuri sitä, että siinä tulisi sitten sitä vedyntuotantoa ja saisi sen ketjun toimimaan. Tällä hetkellähän meillä vetyä syntyy lähinnä tuolla kemianteollisuuden sivutuotteena, mitä voidaan käyttää. Euroopassa on sitten näitä vetyverkostojakin vähän enemmän. Mutta se johtuu osittain siitä, että siellä on sentyyppistä teollisuutta, missä sivutuotteena sitä on sitten syntynyt.

Marko: Miten sitten lämmityksen suhteen maalämpö, millä tapaa näet, että sitä voisi kehittää?

Esa: Niin, kehittää. Maalämpöhän on tietysti erittäin järkevä vaihtoehto siinä kohtaa, kun rakennetaan uutta tai tehdään isoa peruskorjausta ehkä omakotitaloon. Henkilökohtaisesti sitten ehkä miettisin sitä, jos tehdään oikein nykyvaatimusten mukainen vaikka omakotitalo, niin sen itse asiassa lämmöntarve on tosi pieni. Niin saattaa olla, että se maalämpöratkaisu onkin ehkä turhankin [pieni naurahdus] arvokas siihen. Tämä on nyt... [naurahtaa] Täällä on hyviä ilmeitä täällä toisella puolella.

Marko: Niin. Se menee näin, että asialla on puolensa ja puolensa.

Esa: No juuri näin. Mutta siis tämähän ei ollut millään tavalla mikään semmoinen yksittäinen, eikä mikään totuus. Vaan esimerkiksi semmoinen tavallaan pohdinnan paikka. Maalämpö on tosi hyvä moneen kohteeseen. Energianeuvonta ei esimerkiksi kannusta vaikka kaukolämpöverkon alueella olevia kerrostaloja siirtymään maalämpöön. Eli jos nyt sitten oli siellä [pieni naurahdus] tämmöistä pohdintaa, niin kannattaa tosi tarkkaan sitten laskea. Mielellään käyttää jotakin ulkopuolista asiantuntijaa. Että joissakin kohdissa se on ehkä ihan järkevääkin, mutta on kyllä tullut vastaan niitä tarjouksia, että siitä maalämpöjärjestelmän kokonaiskustannuksista on jotakin vähän jäänyt uupumaan. Ja se ei välttämättä sitten olekaan ollut ihan... Mutta tämä on myöskin semmoinen, että esimerkiksi meidän valtion taholta, niin jos taloyhtiö, jos siellä on vaikka ollut öljylämmitys ja siirtyy maalämpöön, niin se saa siihen tuen. Mutta jos se siirtyy kaukolämpöverkosta siihen maalämpöön, niin minkäännäköistä tukea ei anneta. Vertaan nyt siihen, että mitä sanoin, esimerkiksi se kaukolämpö, niin kaukolämmön, uusituvan energian osuudet on niin isoja. Ja varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, niin se on sata prosenttia, että se tehdään metsähakkeella ja näin, niin se on.

Marko: Joo ja minun puoleltani tämä kysymys oli oikeastaan spekuloimista [naurahduksia]. Mutta se tuli minulla vaan mieleen sen takia, että jos haetaan sellaista laajaa rintamaa eri energiantuotto- tai käyttötapojen suhteen. Se oli vaan tuommoinen idea [pieni naurahdus].

Esa: Niin ja se on sitten itse asiassa, ehkä vielä tuohon, niin nyt täytyy ehkä, mistä ei ole välttämättä vielä noissa lämmitysmuodoissa ja noissa puhuttu, on oikeastaan se, että ei ole yhtä totuutta, vaan nimenomaan hybridiratkaisut. Että meillä on, jos mennään omakotitaloon, niin siellä on ne aurinkopaneelit ja sähköntuotanto. Siellä voi olla vaikka sitten aurinkolämpö. Sehän tosi hyvällä hyötysuhteella saadaan se aurinkolämpö sieltä. Mutta sitten täytyy olla niitä, tietysti sitä lämpimän veden tarvetta ja sitä kun tulee kesällä. Ja sitten taas tietysti, että okei, rakennetaan uima-allasta ja muuta siihen pihaan, niin se on sitten tietysti taas [pieni naurahdus] oma juttunsa. Mutta esimerkiksi jos siellä nyt sitten sattumalta semmoinen on, niin silloin se on tietysti tosi järkevä hyödyntää. Ja siellä on sitten sitä lämpöpumpputekniikkaa, ilmalämpöpumppuja, puulämmitystä, sähkölämmityksiä, erityyppisiä näitä variaatioita. Ja sitten tietysti, mikä vaikka siellä taloyhtiöissä nyt nimenomaan, että siellä on se poistoilman lämmöntalteenotto. Eli tavallaan, että ei pelkästään, että me tuotetaan mahdollisimman edullisesti ja uusiutuvalla, vaan se, ettei myöskään hukata sitä lämpöä, mikä siellä tulee, vaan hyödynnetään myös se poistoilman sisältämä lämpöenergia.

Jarkko: Voitaisiin hypätä hiukan nyt tuosta energiamuodoista takaisin enemmän tänne energianeuvonnan ja energiateollisuuden suuntaan. Mulla olisi tämmöinen kysymys, että mitä tarkoittaa kuntien ja yritysten välinen ilmastokumppanuus?

Esa: Joo, no ilmastokumppanuus on semmoinen, mikä varmaan yli 10 vuotta sitten pääkaupunkiseudulla hanketoiminnalla käynnistettiin. Ja sitä toimintamallia löytyy täällä Satakunnan osalta muualtakin. Eli idea on se, että kun kaupungilla, kunnalla on omat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. Kunta voi tehdä, kun se on kuitenkin maantieteellisesti rajattu alue. Niin vaikka nyt Pori, otetaan esimerkki Porin osalta. Niin Porin kaupunki pystyy Porin maantieteellisellä alueella oleviin päästöihin vaikuttamaan noin 10, 15 prosenttiin. Kaikki loput tulee itse asiassa meiltä, jotka asuu täällä alueella, käy töissä, yrityksistä, teollisuudesta, erityyppisestä toiminnasta. Niin tämä on yksi semmoinen matalan kynnyksen tapa, jolla yritys voi... Usein se on pk-yritys, siellä on kyllä isojakin yrityksiä, mutta useimmiten se ehkä sopii tämmöiseen pk-yrityskenttään. Eli käydään yrityksen kanssa, yritys miettii itselleen kolme, neljä tavoitetta, millä he voisivat vähentää päästöjä. Usein se on kuitenkin siihen energiankulutukseen, energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä. Kolme, neljä sellaista tavoitetta. Tehdään siitä ilmastositoumus, minkä kaupungin- tai kunnanjohtaja allekirjoittaa ja sitten yrityksen edustaja. Ja sitten tietysti yritys voi sillä osoittaa, että he on miettineet näitä asioita. Me järjestetään heille sitten yksi, kaksi kertaa vuodessa aamukahvitilaisuus, jossa on sitten aina joku semmoinen ajankohtainen asiantuntijapuheenvuoro, mikä liittyy sitten yleensä energiankulutukseen tai liikkumiseen tai yleensäkin näihin ratkaisuihin. Eli tavallaan semmoinen matalan kynnyksen. Niitähän on eri tapoja, voi tehdä näitä hiilikompensaatioita ja muita tämmöisiä. Mutta tämä on semmoinen, mikä nyt ei yritykselle sinänsä maksa mitään ja usein se toimii tämmöisenä vähän ehkä herättelevänä. Nyt silti yritykset on aika hyvin perillä. No esimerkkejä, mitä siellä on, niin siellä on esimerkiksi, että se dieselkäyttöinen jakeluauto vaihtuu sähkökäyttöiseen. Neuvotellaan kiinteistönomistajan kanssa siitä, että voisiko saada sinne aurinkosähköpaneelit sinne katolle. Led-valaistus, sitä ei ole vielä kuitenkaan kaikissa paikoissa. Ja sitten on erityyppisiä tämmöisiä vähän niin kuin logistisia ratkaisuja. Tämä kierrätys on semmoinen yksi, mutta meillä aika hyvin tulee tämä lajitteluhomma jo muutakin kautta. Sitten jos siellä on isoa vedenkäyttöä, niin sitten katsotaan vesikalusteita läpi. Eli ajatus on sillain, että usein se, miten se nyt tällä hetkellä menee, niin se menee kaupungin tai kunnan elinvoima- tai elinkeinopuolen ihmisten kautta. Eli heidän sinne työkalupakkiin yksi komponentti. Eli tavallaan sitten, kun käydään yrityksen kanssa erityyppisiä keskusteluja ja selvitellään ehkä heidän tarpeitaan ja muuta, niin silloin voi miettiä, että oletteko kiinnostuneita tämmöisestä asiasta. Eli kysymys on ihan vapaaehtoisesta menettelystä, jolla yritys voi osoittaa, että he ovat mukana ilmastotalkoissa, vaikka nyt tällä tavalla sanottuna. Mutta useimmiten se on aika lailla kuitenkin siellä energiatehokkuuksissa, energiakäytöissä. Eli tavallaan muutettavissa aika helposti myös siihen euroiksi.

Jarkko: Kuinka paljon ylipäätään näitä sopimuksia tehdään Suomessa?

Esa: No nyt mä en tiedä, mikä... Kun sitä ei ole kaikissa kaupungeissa eikä kunnissa. Helsingissäkin se itse asiassa kehittyi sitten tämmöiseksi maksulliseksi palveluksi, mikä johti siihen ehkä, että siellä on vähän isompia yrityksiä siinä mukana sitten, kun se tulee maksulliseksi. Niin silloin ei pieniä yrityksiä. Mutta toistaiseksi me ollaan erityyppisellä tämmöisellä hanketoiminnalla sitä ylläpidetty. Eikä Satakunnassakaan ole kaikissa kunnissa. Että sitä on itse asiassa, on joko aikaisemmissa hankkeissa, tai no nykyisessä ollaan sitten tuotu myös uusiin kuntiin sitä. Mutta jos lähdetään vähän tuolta etelästä ylöspäin, niin Raumalla on ilmastokumppaneita paljon. Eurajoella, Porissa, Nakkilastakin löytyy. Ulvilasta, Ulvila jäi siitä välistä. Ja sitten on semmoisia, missä sitä nyt ollaan starttailemassa, on sitten Kankaanpää muun muassa, Kokemäki, Eura. Tämmöisiä paikkakuntia. Eli ei kaikissa. Toisaalta ehkä ihan hyvä, koska ei me ehditä ihan niihin kaikkiin. Ja sitten tämä on tietysti semmoinen, että se edellyttää, että sillä kunnalla on ne omat tavoitteet. Koska ethän sä voi haastaa [pieni naurahdus] ikään kuin toista mukaan, jos ei oma pesä ole jollakin tavalla kunnossa, että pystyy osoittamaan, että meillä on tämmöiset tavoitteet. Ja sitten me lasketaan nyt, tai ehkä väärin sanoa, no tavallaan lasketaan, mutta arvioidaan näiden yritysten nyt, aikaisemmin sitä ei ollut, mutta nyt on niin, että arvioidaan ne heidän toimenpiteet, mihin he sitoutuu, että mikä päästövähenemä siitä sitten syntyisi. Koska se auttaa pitkällä tähtäimellä myös kunnan raportointia. Ja toisaalta sitten yrityskin voi suhteuttaa sitä omaa päästövähenemää sitten muuten. Mutta siinä ei ole semmoista, että joka vuosi raportoidaan ja seurataan ja kysellään, että onko nyt varmasti tehty näitä. Nyt me varmaan tehdään ehkä tässä nykyisessä hankkeessa pieni tämmöinen tsekkauskierros sinne yrityksiin, mitkä on aikaisemmin jo liittyneet, että missä mennään ja pitäisikö ehkä niitä tavoitteita vähän päivittää. Ja miten hyvin niitä on saavutettu.

Marko: Ja onko toisaalta myös niin, tämä on taas omaa teoretisointia, onko toisaalta myös niin, että kun kunnat ovat erikokoisia ja väestörakenteeltaan erilaisia, ja myöskin se elinkeinoelämä on jokaisessa kunnassa hieman erilainen, niin tämähän vaikuttaa siihen kuvioon myös?

Esa: Juu, totta kai. Se on ihan selvä. Ja tuossa itse asiassa, sitä keskusteltiin tässä yhdellä paikkakunnalla just, että miten lähestytään niitä yrityksiä. Niin vaikka me kaikki sinänsä, tai suurin osa meistä on kuitenkin samaa mieltä ehkä ilmastonmuutoksesta, että jonkinnäköinen prosessi on meneillään, niin se ei loppujen lopuksi ole välttämättä se oikea, tai ainakaan missään nimessä se ainoa lähestymiskulma sinne yrityskenttään. Vaan se on enemmänkin nimenomaan ne energiasäästö-, käyttötoimenpiteet, mitkä pystyy sitten kuitenkin myöskin sitten euroilla perustelemaan. Mutta se on sinänsä, ei sillä ole kokonaiskuvassa mitään väliä, se kuitenkin johtaa siihen haluttuun lopputulokseen. Mutta ilmastokumppanuus on se. Että tässä oli esimerkiksi Raumalla yksi yritys, Raumahan antaa tämmöisiä, no nyt tietysti Porissa, mutta puhutaan nyt kuitenkin muutama sana Raumastakin [pieni naurahdus].

Marko: Se on hyvä, että tulee tämä maakuntataso mukaan myös ehdottomasti.

Esa: No niin, hyvä. Niin Rauman osalta, he antaa Hinku-kunniakirjoja kolmesta eri asiasta. Yksi on se, että yritys tekee tämmöisiä cleantech-tuotteita, mitkä on ympäristöystävällisiä. Niin tavallaan liittyy tähän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Sitten heillä on ulkopuolinen konsultti, joka tekee tämmöisiä energia- ja materiaalianalyysejä tietynkokoisiin ja -tyyppisiin yrityksiin. Ja kolmas on sitten tämä ilmastokumppanuus. Eli he antaa sitten tämmöisiä Hinku-kunniakirjoja. Niin oli yritys, joka oli siis saanut Hinku-kunniakirjan, mutta he halusi vielä sitten, että tehdään myös tämmöinen, kun se oli pikkuisen erilainen menettely silloin aikaisemmin, niin halusi nimenomaan, että he saa tämmöisen maakunnallisen ilmastokumppanuuskunniakirjan. Ja sitten he teki somekampanjan siitä. Että mitä yritykset sitten tekee näillä, jos he lähtee ilmastokumppaniksi, saa siitä Hinku-kunniakirjan, tai saavat siitä ilmastokumppanuussopimuksen. Niin joku hyödyntää sitä markkinoinnissa, kertoo asiakkailleen, että he on tämmöisissä. Ja usein siellä on myöskin yrityksiä, että se on käynnistänyt myös sisäistä koulutusta ja pohdintaa sillain, että porukalla on mietitty niitä asioita. Että ne on musta semmoisia hienoja hetkiä, mitä pääsee vähän seuraamaan, että se on käynnistänyt myös tämäntyyppisen menettelyn. Ajatus on nimenomaan, että ei tehdä semmoista, että me ollaan nyt kuukauden päästä hankkimassa poistoilmalämpöpumpun, niin laitetaan se sinne. Eihän se ole semmoinen. Vaan se täytyy olla nimenomaan vähän pidemmän tähtäimen tavoite. Mutta koitettu sitä, että se olisi myöskin kuitenkin konkreettinen jollakin tavalla, ehkä vähän mitattavissa oleva. Eikä ehkä vaan pelkästään semmoinen yleinen julistus. Eli yritykset käyttää niitä hyvin eri tavalla.

Jarkko: Onko niistä mitään esimerkkejä, että minkä tyyppisiä tehokkuussäästöjä tai tämmöisiä, siis nimenomaan energiankulutuksen näkökulmasta, ollaan saatu?

Esa: Tässä sitten tietysti tämä haaste tulee, että kun se on tämmöinen maksuton [pieni naurahdus] menettely, niin me ei yksinkertaisesti pystytä ihan niin tarkkaan seuraamaan. Että nyt meillä nimenomaan tulee se, että me pystytään arvioimaan sitten sitä päästövähenemää, mutta ei välttämättä sitä energiankulutusta. Ainakin jos kulutustieto, kulutustietohan on siinä mielessä semmoinen, niin ei välttämättä energiasääs-, totta kai se tietysti kertoo myös osittain energiansäästöstä. Mutta esimerkiksi yritystasolla, niin voihan olla, että yritys kasvaa ja itse asiassa se kokonaisenergiankulutus myöskin siinä tilanteessa kasvaa. Mutta jos tekee sen tehokkaasti, niin silloin se kuitenkin se energiansäästö saattaa olla aika iso, vaikka kuitenkin se kulutus olisi kasvanut, kun he on tehneet. Sen takia se on pikkasen haasteellinen asia. Että ainoastaan silloin, jos yritys on mukana tämmöisessä vapaaehtoisessa energiansäästösopimuksessa, mikä on sitten taas tämmöinen valtion toimenpide eri toimialoille, ja sekin on vapaaehtoinen. Niin siinä pystytään sitten. Ja se on semmoinen menettely, millä esimerkiksi Suomen valtio raportoi sitten taas EU:n tasolle meidän energiansäästötoimenpiteet. Eli siellä on kuntakenttä mukana, energiatuotanto, jakelu, palvelusektori, teollisuus, metsäteollisuus, öljyala, kuljetusala ja kaikki tämmöiset. Että siellä on tavallaan nämä etujärjestöt sopineet valtion kanssa tämmöisestä ja se tuodaan sinne sitten. Mikä siinä on kannusteena, niin siinä on tiettyjä, energiansäästötoimenpiteisiin liittyviin toimenpiteisiin on mahdollisuus saada tukea. Jos et ole siinä mukana, niin et saa [naurahtaa].

Jarkko: Niin ja toi nyt oli ehkä terminä vähän huonosti valittu, sitä päästövähenemää lähinnä siinä tavoittelin. Että ajattelin sen tapahtuvan vähän niitten energiansäästöjen kautta. Mutta tosiaan...

Esa: Olet oikeassa, joo. Niin se meneekin.

Jarkko: ...että se päästövähenemä nyt tietysti, että onko siitä jotain arvioita, että minkämoista vaikuttavuutta näillä ilmastokumppanuusasioilla on saatu aikaan?

Esa: Valitettavasti ei vielä. Että meidän täytyy tehdä tämä podcast sitten uudelleen jossain [pieni naurahdus] vuoden, kahden päästä, niin sitten mä pystyn kertomaan teille tämän.

Marko: Kuinka vanha, no käytetään sanaa konsepti, tämä ilmastokumppanuus sitten on? Koska sitä on aloiteltu?

Esa: Sitä on aloiteltu varmaan semmoinen seitsemän vuotta sitten. Jolloin sitä harjoiteltiin Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueella. Ja nyt tässä on ollut sitten hankkeita, joilla sitä on pyritty laajentamaan. Ja tietysti toteuttamaan myös täällä maakunnassa vähän. Ja tietysti niillä alueilla, missä sitä on ollut nyt jo aikaisemminkin. Mutta se on semmoinen, että tuossa itse asiassa olin yhden elinkeinoasiamiehen juttusilla ja tätä konseptia hänelle, niin häneltä tuli tosi mielenkiintoisia kehitysajatuksia oikeastaan siihen, että miten sitä voitaisiin vielä kehittää. Ja se on tämmöinen, sehän ei ole mikään tämmöinen patentoitu konsepti [pieni naurahdus], vaan tavallaan semmoinen, pyritty pitämään hyvin matalan kynnyksen toimenpiteenä. Että se ei ole mikään ympäristöjärjestelmä eikä sertifikaatti eikä mikään tämmöinen. Vaan yksi kevyt mahdollisuus yritykselle osoittaa, että olemme kiinnostuneita ja teemme toimenpiteitä, jotta myös sitten päästötkin vähenevät.

Marko: Niin ja voisiko sanoa, että jokainenhan me olemme toinen toistemme ilmastokumppaneita. Tuleeko sinulle sitten, jos palataan tällaisen yksityisen ihmisen tasolle, niin mieleen sellaisia, aika monia asioita on jo sivuttukin, mutta vielä jotain mieleen, että mitä tavan kansalainen, kirjaston asiakas, energianeuvonnan asiakas, voi tehdä näitten energia-asioiden eteen?

Esa: No joo, varmaan ehkä, jos ajatellaan sitä energiankäyttöä, niin yksi sellainen, mihin me kaikki voimme helposti vaikuttaa, on se liikkuminen. Että millä tavalla me kuljemme paikasta toiseen. Ja nyt kun me ollaan Porissa, missä on mielestäni ainakin ihan loistavat polkupyöräilymahdollisuudet ja joukkoliikennekin toimii ainakin... No joidenkin mielestä ei osu just siihen omaan aikaan, kun sitä mahdollisesti tarvitsisi. Mutta se vaan tietysti johtuu siitä, että meitä on ihan liian vähän sitten taas tällä talousalueella. Että sitäkin täytyy miettiä, että miten se ehkä parhaiten palvelisi nimenomaan niitä pääkäyttäjäryhmiä. Eli ne liikkumisen ratkaisut, että koitetaan välttää sitä oman auton käyttöä silloin, kun se ei ole välttämätöntä. Mennään jalan, polkupyörällä, käytetään niitä julkisia. Ja sitten jos haluaa ilmastonäkökulmasta tehdä oikein suuren teon, niin sitten ei saisi lähteä välttämättä sinne kesälomareissulle lentäen [pieni naurahdus]. Mutta tämä on sitten... Ja tämä on hyvin vaikea aihealue. Mutta se on, jotkut on tehneet tämmöisen vähän periaatteellisen päätöksenkin, että ainakin merkittävästi vähentävät tämmöistä matkailua. No tietysti korona-aika teki se on jo. Ja nyt siellä on ehkä patoutunutta tarvettakin päästä, että en siinä. Mutta se, että mitä voi tehdä, niin se liikkumisen ratkaisut on yksi. Sitten kotona, tässä oli viime talvenakin tämmöinen Astetta alemmas -kampanja. No ei sitä nyt tietysti joka talvi voi laittaa astetta alemmas sitä huonelämpötilaa. Jossain kohtaa se tulee [pieni naurahdus] ihan liian kylmäksi. Mutta katsoo, että se huonelämpötila olisi sitten se joku sopiva. Ihminenhän tietysti vähän tottuu. Mekin testattiin viime talvena kotona, että mikä se oli. Että sitten kun se alkoi putoamaan sinne 16, 17 astetta, niin sitten se alkoi tuntua liian kylmältä. Että kyllä meillä sitten on semmoinen 20 astetta talviaikaan. Mutta se on semmoinen pieni tottumiskysymys. Sitä tottuu myös siihen 23, 24 asteeseen ihan mukavasti. Ja joskus jopa itsekin saatoin sanoa, että kyllä kotona täytyy olla sen verran, että talvellakin voi sortsit jalassa kuljeskella. Mutta en ole enää ihan [naurahtaa], en ole enää samaa mieltä. Ja sitten tietysti esimerkiksi vedenkäyttö. Lämpimän veden käyttö, mikä sitten taas, kun se lämpimän veden tekemiseen tarvitaan sitä energiaa, niin lämpimän veden käyttö. Eli lyhkäset tarpeenmukaiset suihkut, että ei lämmitellä siellä suihkussa. Tämä ehkä tulee erityisesti siihen tiettyyn ikäryhmään, mikä [pieni naurahdus] tosi pitkään siellä suihkussa... Ihan omasta kokemuksesta voin kertoa, että se näin tietysti oli, että jotenkin tuntui, että se puolen tunnin jälkeen alkaisi riittämään, mutta ei se välttämättä sitten kaikille meinaa riittää [pieni naurahdus].

Jarkko: No siinä on tosi hyvänä apuna tietysti tällain omakotitaloasujana, niin tuo lämminvesivaraaja, kun se loppuu sitten aikanaan se lämmin vesi sieltä.

Esa: [naurahtaa] Juuri näin.

Jarkko: [naurahtaa] Joo. Meillä on tosi pitkä keskustelu ollut tässä ja hyvin paljon mielenkiintoisia aiheita. Pari pientä asiaa voitaisiin vielä ottaa ennen kuin lopetellaan. Niin mimmoinen yhteistyökumppani kirjasto voisi näissä ympäristöasioissa tai näissä hankeasioissa olla? Ja mitä kirjasto voisi tehdä ihmisten tietoisuuden lisäämiseksi?

Esa: No itse asiassa kirjasto on meidän yhteiskumppani, ja ollutkin. Eli me ollaan järjestetty täällä, kun teillä on tuommoinen pieni näyttelytila, niin erityyppisiä pieniä ikään kuin infoiskuja jostain. Nyt ei ole muutamaan vuoteen sitä järjestetty. Eli tämä voisi olla semmoinen, mitä voitaisiin miettiä taas uudelleen. Tämä on esimerkiksi siellä energianeuvonnan kansallisella tasolla, niin siellä kirjastot esimerkiksi mainitaan selkeästi yhtenä yhteistyökumppanina. Eli siellä olisi saatavana ehkä semmoista, sitä voitaisiin miettiä, että voisiko se olla joku semmoinen päivitetty juttu, mikä aina vähän muuttuisi. Koska sitten esimerkiksi semmoinen mininäyttely, niin sehän tavallaan vanhenee sitten, kun ne ihmiset ketä on käynyt, niin sitten kun olet nähnyt sen kerran, niin et sä välttämättä siihen sitten enää uudelleen ja uudelleen. Että täytyisikö siinä sitten miettiä jotain semmoista, mikä tietyllä tavalla päivittyisi tai olisi... Että joku tämmöinen tyyliin, nyt ihan vaan ideoita tässä [pieni naurahdus], joku kuukauden teema, että vähennä vaikka lämpimän veden käyttöä tai jotain muuta.

Jarkko: Ihan hyvinkin voisin nähdä, että kirjaston väki saattaisi lähteä hyvinkin tuommoiseen kampanjatyyppiseen. Että kun meillähän pyörii hyvin monenlaisia teemoja ja kampanjoita, niin miksei energiatalous voisi olla yksi kampanja. Se nyt on ainakin hyvin lähellä ihmisiä. Ja meillähän kirjastossa tietoa ainakin hyllyistä löytyy, niin meillä varmaan voisi olla kyllä monia hyviä ajatuksia, millä lähteä tämmöistä asiaa myöskin viemään eteenpäin.

Esa: Niin ja sitten voisiko siinä olla, että kun teillä löytyy sitä tietoa, niin voisiko siellä olla, että tässä on tämän viikon energia- tai ilmastokirja [pieni naurahdus], mihin kannattaisi tutustua.

Marko: Tämä on yksi lähestymistapa. Tai sitten, nyt lähti itselläkin ideamylly käyntiin [naurahduksia]. En pidä sitä kauaa käynnissä. Yksihän on sitten tällainen, kun meillä on erilaisia haasteita. Meillä on lukuhaaste, elokuvahaaste, niin ilmastohaaste.

Esa: Niin, kyllä.

Marko: Kriteerikohtia viikon ilmastoteoksi.

Esa: Mehän voidaan tässä julkisesti sopia, että jatkamme tätä kehittelyä ja tehdään joku tämmöinen kampanja tai joku muu juttu taas uudelleen.

Marko: Tuo kuulostaa hyvältä.

Esa: Hyvä.

Jarkko: Juu, uskon kanssa, että sille varmasti löytyy kannatusta talon sisältä. Että meillähän, niin kuin sanottu, niin monenlaisia eri teemoja pyörii. Ja jostain syystä itse asiassa en nyt juuri muista, että meillä olisi tämäntyyppistä ollut. Että olisi varmasti ihan hyvä lisä meidän portfolioon. Me voitaisiin ehkä alkaa päättelemään tätä meidän haastattelua. Ja tässä kirjastossa, kun nyt ollaan, niin olisi tietysti kiinnostavaa kuulla, että löytyisikö jotain semmoista luettavaa, mitä osaisit suositella meidän kuulijoille?

Marko: Voi olla myös musiikki- tai elokuvasuosituksia, sana on vapaa.

Esa: [naurahtaa] Aika mielenkiintoinen. Sitä on sitä materiaalia aika paljon. Ehkä nyt en pysty antamaan semmoista hyvää tähän teemaan liittyvää lukuvinkkiä. Mutta jos energiatehokkuusasioista nimenomaan kuluttajapinnassa, niin kyllä mä suosittelisin menemään sen koneen ääreen ja katsomaan sieltä motiva.fi. Niin siellä on meidän kansallinen energiatehokkuuden toimija, mikä tuottaa hyvää materiaalia. Siellä sivuilla on materiaalia tähän teemaan, niin ehkä se voisi olla kaikista paras. Ja jos on jossain siellä sosiaalisessa mediassa, niin vaikka Facebookiin ja siellä Satakunnan energianeuvonta, niin sieltä löytyy kanssa kaikennäköisiä vinkkejä aina välillä. Ja varsinkin niistä tilaisuuksista, mitä järjestetään, niin ne löytyy myös sieltä niin kuin monesta muustakin. Mutta pahoittelen, nyt ei tätä hyvää kirjavinkkiä tässä kohtaa pystynyt antamaan.

Marko: No mutta nämä mainitsemasi paikat, nehän ovat luettavia sisältöjä.

Esa: Kyllä.

Marko: Tämä oli oikein hyvä suositus. Ja talletamme sen näin tähän podcastin ääniraidalle. Minä luulen, että meillä alkaa olla kysymyspaletti käsiteltynä. [vauhdikasta musiikkia alkaa soimaan taustalla] Oikein lämmin kiitos, että pääsit tulemaan tänne meille haastateltavaksemme.

Esa: Kiitoksia. Ja mukavaa oli keskustella ajankohtaisista asioista.

Jarkko: Kiitoksia. Ja kiitoksia myös kuulijoille. Ja me palaamme seuraavissa aiheissa.

[vauhdikasta musiikkia]

Jarkko: Kuuntelit juuri Porin kirjaston Kuinka minusta tuli vaikuttaja -podcastia. Jos pidit kuulemastasi, tykkää, jaa, laita seurantaan ja kommentoi. Anna meille myös palautetta. Kerro, mitä pidit tai mistä aiheista sinä haluaisit kuulla tulevaisuudessa.

[musiikki vaimenee]